Hau. Pitkä aika, ei merta.

Muistatte kai hehkutukseni UQ Sportin ihmeellisestä valikoimasta ja tarjonnasta. No päädyin lopulta capoeiraan ja pilaaaatekseen. Capoeira on kidutusta, mutta hauskaa kidutusta. Putting the "fun" in torture! (paitsi että there is no fun in torture). Paitsi että on kun laitetaan. Sori oon vähän väsyny :D
Siis vakavammin kerrottuna: capoeira on hemmetin hauskaa, mutta kerrassaan hurjan raskasta, varsinkin kun peruskuntoni on aika rapainen. Huomenna on varmaan taas portaitten kiipeily aika tuskaista. Laittelen tänne kuvia capoeiristoista kun käyn niitä tutkailemassa sunnuntaina. Brisbanen ja lähiseudun eri seurat kokoontuvat yhteen paikkaan ja pistävät bättleksi. Hiphei! Pitäisi olla siis ihan näyttävää katsottavaa. (edit 17.03.2008 ei sitten löydetty sitä yhtä paikkaa eikä nähty meininkejä. mentiin sen sijaan lettukahvilaan!)
Pilaaates on taas tasaisen tappavan tylsää, mutta varsin tehokasta kyllä, toteaisin.

Yritin lauantaina (melkein viikko sitten) käydä katsomassa Andy Warholia ja soppapurkkeja. Jono oli eriskummallisen pitkä, ja totesin valinneeni väärän päivän. Sen sijaan tutkiskelin museokauppaa ja Andy Warhol Supermarkettia. Ensimmäisessä tekisi kovasti mieleni tuhlata jotain $160 musavideoihin. Directors' (Director's? Directors?) Series -bokseja kahdenlaisia oli tarjolla. Ekassa vanha kaverini Michel Gondry, sekä Spike Jonze ja Chris Cunningham, toisessa Stephane Sednaoui*, Anton Corbijn, Mark Romanek ja se neljäs jonka nimeä en jaksa nyt tarkistaa. Ne olis kivoja kyllä. Musavideot on kivoja. Osaisinpa itsekin niitä väsätä.

Ja osaisinpa piirtää soppapurkkeja ja rakentaa ja maalata niiden laatikoita!

Tänään pääsin jopa sinne Andyn näyttelyyn asti kun jonoa ei ollut laisin. Oli eri hieno näyttely. En tiedä miksi ne Jackie Kennedy ja Marilyn Monroe on ne kuuluisimmat potretit kun Aretha Franklin ja Dolly Parton ja Mao räjäyttävät potin ihan eri lailla! Lisäksi varsin pysäyttäviä olivat ne iljettävät sähkötuolit ja pää meni sekaisin karseasta lehmätapetista. Andy osasi olla aika pelottava kaveri. Ja siellä opin myös ehkä vähän miksi Andy niin tykkäsi tuosta 80-luvun ihmelapsesta, Jean-Michel Basquiat:sta*. Tai mistä minä tiedän. Kuitenkin joistain Andyn räpellyksistä tuli Jean-Michel mieleen.

Andy oli hyvällä tuulella (vaikka olikin aika vakava kaveri, varsinkin ampumavälikohtauksensa jälkeen), ja otti myös minusta kuvia potretteja varten. Innokkaimmat saavat ne jopa joskus nähdä. Supermarketista mukaan tarttui Mao-rintanappi ja tylsän värinen paita tylsällä kliseelainauksella, mutta se oli jäljelläolevista vaihtoehdoista parhain. Oli parempia lainauksia, mutta värit oli huonoja. Parhaat yhdistelmät oli jälleen kerran miesten paidoissa. Raivostuttavaa.

Mitäkähän muuta tässä välillä on tapahtunut...

Oon stressannut koulujutuista ja rahasta ja niistä perinteisistä jutuista, ja näennäinen pirteyteni alkaa jälleen haihtua tutun ja turvallisen harmauden tieltä. Asuntoni on liian kallis ja haluaisin halvemman, mutta kun olen tavallaan kiintynyt tähän. West End on vaan niin kivaa seutua ja talo on kätevästi lauttaterminaalin vieressä. Ja Victor on niin kiva kaveri. Eka kissa joka oikeesti tuntuu tykkäävän minusta (tosin se voi johtua myös siitä, että mulle sysättiin sen ruokkimisvelvollisuus).

Koiria on ikävä silti. En oo tavannu koiria kuin kerran koko reissullani, kun kävin katsomassa yhtä taloa silloin ihan alussa. Se olis ollu tosi kiva talo, mutta ei juurikaan tätä halvempi.

Lisäksi oon suunnitellut reissuja. Sademetsävaellus olis ohjelmassa lähiviikkoina (kun vaan kuulisin siitä ainoasta kaveristani, ja että aikooko se vielä lähtä mun kans vai ei). Ja sitten aattelin että voisin käydä ehkä mid semester breakillä olemassa muutaman päivän jossain muualla. Alice Springsissä (Uluru!) tai Sydneyssä (Blue Mountains!) tai Melbournessa (joku Melbourne-nähtävyys!) tai jossain Naurusaarilla (ei-ihan-niin-realistinen idea kuin nuo muut). Pitäis vaan saada jotenkin hanskaan tuo rahatilanne. Tai siis onhan mulla rahaa, mutta pitäis osata budjetoida se oikein. Tai saada aikaiseksi, heh.

Semmosta. Mahdollisille turisteille esittäisin pyynnön että yritätte mahd. pian keksiä milloin suurinpiirtein ootte tulossa, ettette kaikki ryykää samaan aikaan. Yksi on ilmoittanut olevansa todnäk tulossa viikoilla 33-35 (juu nou huu juu aar).

Turisti-sanasta tuliki mieleen että CityCatin kyydissä oli eilen Jorma änd Pena from Finland. Toisella oli pelkkä New Zealand -lippis ja toisella oli Brisbane-lippis ja Lone Pine Koala Sanctuary -paita. Ihmettelivät ääneen "tyypillisiä opiskelijoita" ja toisella oli Salon Anttilasta yhellä eurolla ostetut Nike-lenkkarit. Terveisiä vaan jos satutte lukemaan (tosin ei teillä oo salasanaa, lällätilää).

Mutta joo ehkä tämä riittääpi. Olkaa kiltisti ja tehkää kaikkia juttuja mitä minä en tekisi!





(* frankofonit hiljaa, en osaa käyttää aksentteja (vai miksi niitä nyt pitäis sanoa) enkä siis käytä ollenkaan) etten tee virheitä. käyttämättä jättäminenhän ei ole virhe ;)