Tai no, taukoa yleisestä opiskelustressistä. Oon ihan sikahuono keksiin noita otsikoita. Jokatapauksessa tulin juuri tuolta lähikuppilastani Checochosta, joka on ihan viihtyisä ja jossa on nätti ja mukava (syyrialainen!) tarjoilijatyttö. Siellä on joka ilta paikalliset muusikot soittelemassa. Sunnuntaisin kokoontuu West Endin hurjimmat flamenco- ja mustalaisdjangojazz-taiturit kitaroineen ja viuluineen ja soittelee koko illan. Opettajani ja uusin idolini (ja melkeinpä lähin täkäläinen ystäväni) Daniel ystävällisesti informoi meitä tästä hienosta perinteestä, ja pari viikkoa sitten kävin kurkkaamassa soitinmenoja ekaa kertaa. En nyt muista oonko tästä kertonu täällä vai missä, mutta jossakin mainitsin hurjan kitaristi-viulistin, jolla on hurjaakin hurjempi baritoni ja mitä ihmeellisin paise kaulassa. Kuulemma aika erikoinen ja omapäinen kaveri, mutta soittaa niiiiiiiin järjettömän hyvin, että tukka nousee pystyyn. Ei siis hullumpaa! Kaikki kehuu sitä kaveria ehkä kaikkien aikojen kovimmaksi ja lahjakkaimmaksi ja upeimmaksi. Ja hyvin se kyllä soittaakin, kuten jo taisin mainita.
Kuva parin viikon takaa (oonko linkannu tän jo tänne?):
Inhottavat ihmiset istuu tiellä, mutta joo. Paisekaulainen baritoni viulun kanssa vasemmalla. Ja tuo setä tuossa harmaassa paidassa näyttää kuvassa takaapäin ihan meidän iskältä :D
Tänään tosiaan istuskelin siellä kahvilassa taas ja siemailin teetä ja joku tyttö pyysi mut pöytäänsä istumaan ja juteltiin ja tutustuttiin ja hiphei se lupas antaa mulle laulutunteja. Oli ihan hauska ilta tosiaan, syötiin pizzaa ja join lisää teetä ja juteltiin Danielin ja Laurenin (se äskenmainittu tyttö siis) ja parin muun kanssa (joiden nimet jäi unholaan - italialainen tyttö ja venezuelalainen tyttö). Daniel kertoi jostain sademetsä-äänitysseikkailuistaan, kun se oli telttaillu puskassa kaks viikkoa ja äänitellyt jotain sammakoita ja myrskyjä ja salamia ja tuulta ja sadetta, ja idolisoin salaa. Epistä, minäki haluan :( Dan lupas mulle kopion siitä äänityksestään (tai siitä soundtrackistä, jonka se äänittämästään matskusta kursi kokoon), toivottavasti se jopa muistaakin sen sitten.
Nyt on vähän ruvennu kaduttaan kun Joonas käski ottaa mukaan äänityskamat, ja sanoin ettei kiinnosta. Anteeksi Joonas, olin väärässä, mutta puolustuksekseni sanon, että ajattelin vaan ekana iljettäviä haastatteluja, joita VIHAAN tehdä. Vasta tänne tultuani tajusin, että maailma oikeesti kuulostaa erilaiselta eri paikoissa. Valokuva ei riitä. Tosin eipä mulla ois niitä kamoja omasta takaa ollutkaan ja varallisuus ei riitä kunnon laitteisiin kuitenkaan. Ois vaan niiiiin siistiä istua tuolla metässä ja kadulla ja puistossa ja pihalla ja missä vaan mikki ojossa ja touhuta. Pitää alkaa säästämään rahaa supermikkiin ja lisäosiin.
Sitten suunniteltiin varaäitini Gwenethin kanssa, että mentäis toukokuussa ehkä laulufestarille laulamaan. Se oli erityisen halpa ja siellä on jotain paikallisia suurnimiä vetämässä ja joku paikallinen superkuoro ja jotain. Kestää yhden päivän ja siellä on työpajoja ja loppukonsertti. Se vaan on aika kaukana täältä, mutta ei se mitään. Mentäisiin johonkin rähjäseen motelliin ensin yöksi ja seuraava päivä hengataan siellä festarilla ja sitten tultais takas. Pitää kattoa mitä siitä tulee, vai tuleeko mitään...
Nyt silmä painaa, huomenna koulua. Stressintäyteinen viikko alkamassa, hiphei :(
Kuva parin viikon takaa (oonko linkannu tän jo tänne?):
Inhottavat ihmiset istuu tiellä, mutta joo. Paisekaulainen baritoni viulun kanssa vasemmalla. Ja tuo setä tuossa harmaassa paidassa näyttää kuvassa takaapäin ihan meidän iskältä :D
Tänään tosiaan istuskelin siellä kahvilassa taas ja siemailin teetä ja joku tyttö pyysi mut pöytäänsä istumaan ja juteltiin ja tutustuttiin ja hiphei se lupas antaa mulle laulutunteja. Oli ihan hauska ilta tosiaan, syötiin pizzaa ja join lisää teetä ja juteltiin Danielin ja Laurenin (se äskenmainittu tyttö siis) ja parin muun kanssa (joiden nimet jäi unholaan - italialainen tyttö ja venezuelalainen tyttö). Daniel kertoi jostain sademetsä-äänitysseikkailuistaan, kun se oli telttaillu puskassa kaks viikkoa ja äänitellyt jotain sammakoita ja myrskyjä ja salamia ja tuulta ja sadetta, ja idolisoin salaa. Epistä, minäki haluan :( Dan lupas mulle kopion siitä äänityksestään (tai siitä soundtrackistä, jonka se äänittämästään matskusta kursi kokoon), toivottavasti se jopa muistaakin sen sitten.
Nyt on vähän ruvennu kaduttaan kun Joonas käski ottaa mukaan äänityskamat, ja sanoin ettei kiinnosta. Anteeksi Joonas, olin väärässä, mutta puolustuksekseni sanon, että ajattelin vaan ekana iljettäviä haastatteluja, joita VIHAAN tehdä. Vasta tänne tultuani tajusin, että maailma oikeesti kuulostaa erilaiselta eri paikoissa. Valokuva ei riitä. Tosin eipä mulla ois niitä kamoja omasta takaa ollutkaan ja varallisuus ei riitä kunnon laitteisiin kuitenkaan. Ois vaan niiiiin siistiä istua tuolla metässä ja kadulla ja puistossa ja pihalla ja missä vaan mikki ojossa ja touhuta. Pitää alkaa säästämään rahaa supermikkiin ja lisäosiin.
Sitten suunniteltiin varaäitini Gwenethin kanssa, että mentäis toukokuussa ehkä laulufestarille laulamaan. Se oli erityisen halpa ja siellä on jotain paikallisia suurnimiä vetämässä ja joku paikallinen superkuoro ja jotain. Kestää yhden päivän ja siellä on työpajoja ja loppukonsertti. Se vaan on aika kaukana täältä, mutta ei se mitään. Mentäisiin johonkin rähjäseen motelliin ensin yöksi ja seuraava päivä hengataan siellä festarilla ja sitten tultais takas. Pitää kattoa mitä siitä tulee, vai tuleeko mitään...
Nyt silmä painaa, huomenna koulua. Stressintäyteinen viikko alkamassa, hiphei :(
Kommentit